DI Marjut Hirvosen väitöskirja “Leveraging the impact of analytics on organizational performance – a multi-method study” Aalto-yliopiston kauppatieteiden korkeakoulusta, tieto- ja palvelujohtamisen laitokselta tarkastetaan Aalto-yliopistolla perjantaina 25.10.2024.

Väitöstilaisuus alkaa klo 12.00 osoitteessa Ekonominaukio 1, Espoo (Luentosali U006).

Analytiikan johtamista ja henkilöstön analytiikkataitojen kehittämistä tarvitaan nykyistä suurempien hyötyjen saamiseksi analytiikasta

Nykyisessä liiketoimintaympäristössä yritysten on optimoitava entistä monimutkaisempia sisäisiä toimintaprosessejaan ja toimitusketjun operaatioitaan kilpailuedun saavuttamiseksi. Analytiikan hyödyntäminen tarjoaa ratkaisuja haastaviin ongelmiin ja mahdollistaa liiketoiminnallisen arvon maksimoimisen. Vaikka analytiikan menetelmiä on tutkittu laajasti, käytännön hyötyjä on käsitelty vähemmän. Marjut Hirvonen tutkii väitöskirjassaan analytiikan vaikutusta organisaatioiden suorituskykyyn, analytiikan hyötyjä ja parhaita käytäntöjä analytiikan käyttöönottoon.

”Tulokset osoittavat, että yrityksissä on tärkeää huomioida teknisten kysymysten lisäksi analytiikan johtaminen sekä henkilöstön kouluttaminen analytiikan käytössä, jotta analyyttisistä ratkaisuista voidaan hyötyä mahdollisimman paljon”, sanoo Marjut Hirvonen.

Kolme tutkimusta – yleiseltä tasolta yksityiskohtiin

Väitöskirja sisältää kolme erillistä tutkimusta edeten yleiseltä tasolta yksityiskohtaisemmalle tasolle. Ensimmäinen tutkimus on laaja meta-analyysi aiemmasta kirjallisuudesta, ja se tarkastelee analytiikan käytön ja organisaatioiden suorituskyvyn välistä suhdetta. Analytiikkataitojen ja -johtamisen merkitys korostuvat tuloksissa parhaiden mahdollisten hyötyjen saamiseksi analytiikasta. 

Väitöskirjan toisessa tutkimuksessa keskitytään edistyneimpään analytiikan muotoon eli ohjaavaan analytiikkaan, joka tarjoaa päätösehdotuksia dataan pohjautuen. Tutkimuksessa tunnistetaan avaintekijöitä ohjaavan analytiikan onnistuneelle käyttöönotolle useissa organisaatioissa toteutettujen haastatteluiden perusteella. Näitä avaintekijöitä ovat johtaminen, riittävät resurssit ja käyttäjien osallistaminen. Johdon tuen tärkeyden lisäksi on oleellista ymmärtää, että pelkkä analytiikan tekninen käyttöönotto ei tuo suurimpia hyötyjä organisaatioille. Sen sijaan on investoitava myös analytiikan käyttäjien taitojen kehittämiseen.

Kolmannessa tutkimuksessa analysoidaan edistyneen analytiikan hyötyjä uusiutuvien polttoaineiden toimitusketjun optimoinnissa. Tutkimuksessa tunnistettiin sekä kvantitatiivisia että muita hyötyjä, kuten parempi tiedonhallinta. Tämä tutkimus kannustaa analytiikan käyttöön laajasti eri sovelluskohteissa, ja vastaavia hyötyjä voidaan olettaa saatavan myös muilla toimialoilla.

Väitöskirja osoittaa analytiikan hyödyllisyyden organisaatioille ja auttaa onnistumaan ohjaavan analytiikan käyttöönotossa. Tulokset tukevat analytiikan integroimista osaksi yrityksen strategiaa ja korostavat henkilöstön analytiikkataitojen kehittämisen tärkeyttä analytiikan käyttöönotossa.

Lisätietoa väitöstilaisuudesta

Väitöstä koskeva uutinen

DI Olli Herralan väitöskirja “Mixed-integer formulations for large-scale energy-environmental optimization” systeemi- ja operaatiotutkimuksen alalta tarkastetaan Aalto-yliopistolla perjantaina 6.9.2024.

Väitöstilaisuus alkaa klo 12.00 osoitteessa Otakaari 1, Espoo (sali H304).

Viimeisen vuosikymmenen aikana ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat näkyneet voimakkaammin ja useammin kuin aikaisemmin, ja on yhä selvempää, että ilmastonmuutoksen vastaiset toimet ovat tarpeen. Aiheeseen liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka vaikeuttavat tehokkaiden toimenpiteiden määrittelyä. 

Päätöksentekoa epävarmuuden vallitessa on tutkittu laajalti viimeisten 70 vuoden aikana, mutta valtaosa tutkimuksesta olettaa epävarmuuksien olevan riippumattomia tehdyistä päätöksistä. Tämä ei kuitenkaan päde esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisten teknologioiden, kuten hiilen talteenoton ja varastoinnin kehittämisessä, jossa suuremmat investoinnit madaltavat tulevien kustannusten odotusarvoa. Tämä väitöskirja paikkaa tätä tutkimusaukkoa esittelemällä ratkaisumenetelmiä ongelmiin, joissa joko todennäköisyydet tai informaatiorakenne riippuvat aiemmista päätöksistä.

Tässä väitöskirjassa tutkitaan myös hierarkkista päätöksentekoasetelmaa, jossa kansainvälinen päättäjä haluaa leikata sähköntuotannon päästöjä hiiliveron avulla laskematta kuitenkaan merkittävästi sähköntuotantoa (johtaen edelleen hintojen nousuun). Ongelmassa pitää kuitenkin huomioida myös verkkoyhtiöt ja sähköntuottajat, joilla kullakin on omat tavoitteensa. Näiden pelaajien väliset vuorovaikutukset johtavat monimutkaiseen ongelmaan, jossa hiiliverolla voi olla odottamattomia seurauksia kuten tuotannon siirtyminen maasta toiseen tai yksinkertaisesti hintojen nousu.

Tässä väitöskirjassa esitellyt menetelmät mahdollistavat päätösriippuvaisen epävarmuuden ja hierarkkisten päätösprosessien vaikutusten mallintamisen ja ennakoinnin. Ratkaisumenetelmät perustuvat sekalukuoptimointiin, hyödyntäen alan valtavia kehitysaskeleita viimeisten 20 vuoden aikana. Esimerkkeinä käytetyt tapaustutkimukset esittelevät menetelmien kykyä mallintaa monimutkaisia päätösprosesseja ja tukea päätöksentekoa.

Lisätietoa väitöstilaisuudesta

DI Lauri Neuvosen Liikkeenjohdon Systeemit aineen väitöskirja “Supporting decision making in complex multiobjective problems: Practical tools and experiences from the healthcare context.”  tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 23.2.2024.

Väitöstilaisuus alkaa klo 12.00 Kauppakorkeakoululla, os. Ekonominaukio 1, Espoo (sali U006).

Useiden valtioiden terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuu kasvavaa painetta tarjota enemmän palveluita vähemmillä resursseilla. Tämä on tilanne myös Suomessa. Tätä painetta vahvistavat muun muassa väestön ikääntyminen ja elinajanodotteen kasvu. Kyseinen kehitys korostaa resurssitehokkuuden roolia terveydenhuoltojärjestelmän kestävyydessä. Terveydenhuoltopäätöksissä täytyy usein huomioida myös useita ristiriitaisia tavoitteita, kuten terveyshyötyjen kasvattamista ja resurssien käytön minimoimista, sekä monimutkaisia vuorovaikutuksia järjestelmän eri osien välillä. Nämä vaatimukset tekevät terveydenhuoltoalasta haastavan ja samalla mielenkiintoisen kohteen monitavoiteoptimoinnin hyödyntämiselle osana päätöksenteon tukemista. Monitavoiteoptimointi on menetelmä, jolla voidaan etsiä parhaita päätössuosituksia tilanteissa, joissa on useita, mahdollisesti ristiriitaisiakin tavoitteita. Viimeaikainen kehitys sekä laskentatehossa että algoritmeissa on tehnyt monitavoiteoptimoinnista käyttökelpoisen työkalun realistisen kokoluokan ongelmien ratkomiseen.

Tässä väitöskirjassa kehitetään monitavoiteoptimoinnin työkaluja ja tutkitaan niiden soveltamista kolmen käytännön ongelman ratkaisemiseen: i) COVID-19-epidemian hallitsemiseen, ii) suomalaisen suolistosyöpien seulontaohjelman tehokkuuden parantamiseen sekä iii) sairaalaverkon suunnitteluun polvi- ja lonkkanivelleikkauksia varten. Kehitetyt mallinnusratkaisut auttavat käsittelemään löydettyjen päätössuositusten toimivuuteen liittyviä epävarmuuksia. Ne myös auttavat käsittelemään päätöksentekijän tavoitteiden painotukseen liittyvää epätarkkuutta. Tutkimuksen painopiste on ongelmien tarpeeksi tarkassa mallintamisessa niin, että päätössuositukset ja mallin avulla tehdyt havainnot ovat käytännön kannalta hyödyllisiä, ja että samalla voidaan hyödyntää monitavoiteoptimointia parhaiden ratkaisukandidaattien tunnistamisessa.

Tämän väitöskirjan panos kirjallisuuteen on kahtalainen. Ensinnäkin väitöskirja esittelee monitavoiteoptimointiin perustuvia mallinnusratkaisuja, joita voidaan käyttää todellisten terveydenhuollon monimutkaisten järjestelmätason ongelmien ratkaisemiseen. Nämä mallinnusratkaisut auttavat tekemään havaintoja, joita olisi vaikea tehdä ilman mallinnuksen hyödyntämistä. Toinen, yleisemmän tason panos syntyy monitavoiteoptimointiin perustuvien lähestymistapojen käytettävyyden, hyötyjen ja haasteiden esittelystä ja havainnollistamisesta terveydenhuoltojärjestelmään liittyvien ongelmien ratkaisemisessa.

Lisätietoa väitöstilaisuudesta