DI Marjut Hirvosen väitöskirja “Leveraging the impact of analytics on organizational performance – a multi-method study” Aalto-yliopiston kauppatieteiden korkeakoulusta, tieto- ja palvelujohtamisen laitokselta tarkastetaan Aalto-yliopistolla perjantaina 25.10.2024.
Väitöstilaisuus alkaa klo 12.00 osoitteessa Ekonominaukio 1, Espoo (Luentosali U006).
Analytiikan johtamista ja henkilöstön analytiikkataitojen kehittämistä tarvitaan nykyistä suurempien hyötyjen saamiseksi analytiikasta
Nykyisessä liiketoimintaympäristössä yritysten on optimoitava entistä monimutkaisempia sisäisiä toimintaprosessejaan ja toimitusketjun operaatioitaan kilpailuedun saavuttamiseksi. Analytiikan hyödyntäminen tarjoaa ratkaisuja haastaviin ongelmiin ja mahdollistaa liiketoiminnallisen arvon maksimoimisen. Vaikka analytiikan menetelmiä on tutkittu laajasti, käytännön hyötyjä on käsitelty vähemmän. Marjut Hirvonen tutkii väitöskirjassaan analytiikan vaikutusta organisaatioiden suorituskykyyn, analytiikan hyötyjä ja parhaita käytäntöjä analytiikan käyttöönottoon.
”Tulokset osoittavat, että yrityksissä on tärkeää huomioida teknisten kysymysten lisäksi analytiikan johtaminen sekä henkilöstön kouluttaminen analytiikan käytössä, jotta analyyttisistä ratkaisuista voidaan hyötyä mahdollisimman paljon”, sanoo Marjut Hirvonen.
Kolme tutkimusta – yleiseltä tasolta yksityiskohtiin
Väitöskirja sisältää kolme erillistä tutkimusta edeten yleiseltä tasolta yksityiskohtaisemmalle tasolle. Ensimmäinen tutkimus on laaja meta-analyysi aiemmasta kirjallisuudesta, ja se tarkastelee analytiikan käytön ja organisaatioiden suorituskyvyn välistä suhdetta. Analytiikkataitojen ja -johtamisen merkitys korostuvat tuloksissa parhaiden mahdollisten hyötyjen saamiseksi analytiikasta.
Väitöskirjan toisessa tutkimuksessa keskitytään edistyneimpään analytiikan muotoon eli ohjaavaan analytiikkaan, joka tarjoaa päätösehdotuksia dataan pohjautuen. Tutkimuksessa tunnistetaan avaintekijöitä ohjaavan analytiikan onnistuneelle käyttöönotolle useissa organisaatioissa toteutettujen haastatteluiden perusteella. Näitä avaintekijöitä ovat johtaminen, riittävät resurssit ja käyttäjien osallistaminen. Johdon tuen tärkeyden lisäksi on oleellista ymmärtää, että pelkkä analytiikan tekninen käyttöönotto ei tuo suurimpia hyötyjä organisaatioille. Sen sijaan on investoitava myös analytiikan käyttäjien taitojen kehittämiseen.
Kolmannessa tutkimuksessa analysoidaan edistyneen analytiikan hyötyjä uusiutuvien polttoaineiden toimitusketjun optimoinnissa. Tutkimuksessa tunnistettiin sekä kvantitatiivisia että muita hyötyjä, kuten parempi tiedonhallinta. Tämä tutkimus kannustaa analytiikan käyttöön laajasti eri sovelluskohteissa, ja vastaavia hyötyjä voidaan olettaa saatavan myös muilla toimialoilla.
Väitöskirja osoittaa analytiikan hyödyllisyyden organisaatioille ja auttaa onnistumaan ohjaavan analytiikan käyttöönotossa. Tulokset tukevat analytiikan integroimista osaksi yrityksen strategiaa ja korostavat henkilöstön analytiikkataitojen kehittämisen tärkeyttä analytiikan käyttöönotossa.