FORS:in perinteinen kevätseminaari järjestettiin Tieteiden talolla 16.5. Tällä kertaa seminaariesitykset keskittyivät operaatiotutkimuksen hyödyntämiseen terveydenhuollossa ja lääketieteessä. Seminaarin otsikko oli OR supporting the development of treatments and services in health care.
Seuran puheenjohtaja Olli Herrala avasi seminaarin yhteenvedolla seuran viimeaikaisesta toiminnasta sekä seminaarin yhteydessä järjestetystä sääntömääräisestä vuosikokouksesta. Avauspuheenvuoron jälkeen osallistujat pääsivät vaihtamaan kuulumisia ja nauttimaan tarjoiluista ennen esityksiä.
Ensimmäisen varsinaisen esitelmän piti yliopistonlehtori Fernando Dias Aalto-yliopistosta aiheenaan kokonaislukuoptimoinnin hyödyntäminen näennäislajien, kuten esimerkiksi eri virusmutaatioiden, tunnistamisessa. Dias esitteli ratkaisuja verkko-optimointiongelmaan, jossa tavoitteena on löytää kahden solmun välille joukko polkuja, jotka maksimoivat verkon kattavuutta ja luotettavuutta. Näiden polkujen avulla on muun muassa mahdollista mallintaa näennäislajien rakennetta.
Seminaarin toisen esitelmän piti terveystaloustieteilijä Ellie Dillon AstraZenecalta. Dillon esitteli malleja, joita lääkeyritykset, sekä valvojat käyttävät lääkkeiden korvauspäätösten tukena. Suomessa valvojina toimivat Kela, sekä lääkkeiden hintalautakunta, jotka yhdessä tekevät päätöksen, otetaanko lääke kelakorvauksen piiriin. Lääkkeitä arvioidaan monilta eri kannoilta ja korvauspäätökseen vaikuttavat monet eri asiat. Arviointikriteereinä käytetään muun muassa kustannus-hyötyanalyysia, laatupainotettujen elinvuosien lisäystä sekä elinaika-analyysia. Kaikissa osa-alueissa käytetään analytiikkaa apuvälineenä monipuolisesti. Varsinaiseen päätökseen vaikuttavat lisäksi vertailu jo korvausten piirissä oleviin lääkkeisiin sekä mahdollisten korvausten kokonaiskustannusarvio.
Seminaarin päätöspuheenvuorosta vastasi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tiedolla johtamisen päällikkö Yrjänä Hynninen. Hynninen kertoi esitelmässään hyvinvointialueen tieto- ja analytiikkaosaston perustamiseen liittyneistä opeista sekä haasteista johtajan näkökulmasta. Esitelmän alussa kuultiin vuonna 2023 aloittaneen hyvinvointialueen lähtötilanne, sekä millaista analytiikkaa hyvinvointialueen johto ja työntekijät haluavat saada käyttöönsä. Hynninen kertoi kattavasti osaston rekrytointitarpeista, työtavoista sekä erilaisista teknisistä ratkaisuista, joita työssä on hyödynnetty. Lopuksi Hynninen visioi, mihin hyvinvointialue voisi tulevaisuudessa hyödyntää analytiikkaa.
Esitysten jälkeen seminaari jatkui illallisella ravintola Rodolfossa.
Kiitokset kaikille puhujille, sekä osallistujille.